torstai 31. heinäkuuta 2014

elämänkatsomusta ja tietoa

Viime yönä nukkumaan käydessäni vilahti koti hetkeksi ihan valkoiseksi ja mieletön pamahdus karisti unenrippeet silmistä hyvin nopeasti. Ikkunat ja parvekkeen ovet olivat auki, joten jyly oli aika mahtava. Hienoa vaan, kuuma trooppinen kaatosade oli myös kokemus, vaikka sen jälkeinen entistä kuumempi ilma ei paljon innostanut. Yllättävän hyvin olen silti kuumassakin nukkunut.

Tänään jälleen ukkospilvien tiirailua kävelyllä rannassa, hiki otsalla. Kuuma oli! Vaateita saa olla vaihtamassa monta kertaa päivässä, eikä naamalle tai tukalle todellakaan kannata tehdä yhtään mitään. Sadetta ja tuulta saattin, ukkosta ei, mutta hiukan raikkaampi ilta ja kiva tuulenvire käy nyt.

Illalla elokuvan katsomista taas Vesi kuuluu meille, mielenkiintoinen;
"Kerroksellinen espanjalaiselokuva valottaa siirtomaa-ajan kauaskantoisia seurauksia ja traumoja"
Omaa, itse järjestämääni, väliaikadraamaa ja sen tuomaa keskeytystä elokuvan katseluun (loman -miehen-loppuminen on ottanut koville, mulla) lukuunottamatta ihan hyvä elokuvakokemus tuokin. On mielenkiitoista ja avartavaa saada uudenlaista näkemystä erilaisista ihmisistä, asioista. Maailma on niin laaja ja kulttuureja ja olosuhteita niin monenlaisia. Omassa elämässä perusasiat on kuitenkin ihan hyvin, hanasta tulee vettä, eikä pommit pauku. Uutisia on nyt niin hirveä seurata, että melkein olisi hyvä olla seuraamatta.

Äsken selailtiin Emilin ensimmäisiä hankkimiaan lukiokirjoja, pitkää matikkaa, äidinkieltä, ruotsia ja englantia ja elämänkatsomustietoa. Ihan mielenkiintoisilta vaikutti, vasinki kirjallisuus ja elämänkatsomustieto, mikä on aikalailla filosofiaa ja erilaisia maailmakatsomustapoja käsittelevää kirjallisuutta. Ehkä luen nuo itsekin :)

Mutta niitä pieniä arjen iloja, pieniä juttuja, värejä, hetkiä. Aamut, päivät ja illat on tuntuneet monipaikoin nyt tosi vaikeilta, aamut usein tyhjiltä ja tuskaisiltakin. Yöllä on vaikea rauhoittua nukkumaan ja saada unta, vaikea pysyä unessa ja raskas herätä. 

Mutta yritän pysyä sillä paremmalla puolella kuitenkin. Tunnelmissa kiinni.





keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

kesällä kerran

.. on niin kiire ettei ehdi mitään tekemään, vai miten se nyt meni. Suurin syy taitaa olla keskitymiskyvyn puute ja ehkä helle. Mutten käy sitäkään syyttämään. Tai sitten en vaan ehdi. Haluaisin kyllä.

Tänään tuntui taas kivalta pyöräillä rantaan ja kävin jopa uimassa pari kertaa. Ihon väri alkaa jo huolestuttavaan tahtiin tummua, hiukset vaalenee, ja kuivuu. Pitäisi jo uutta syksytukkaa ilmeisesti katsella, mutten halua. Enkä katsele. Polkkatukasta välillä haaveilen, mutten usko hiusteni lyhyempinäkään muuttuvat sileiksi ja ilmaviksi, millään säällä, joten mieluummin pörröinen pitkä- kuin lyhyt tukka mulle :)

Joonas on viimeisen vuoden -ainakin- leikannut mun hiukset ja saavat olla niin kuin ovat. Kostealla ilmalla -kuten nyt- muuttuvat ihan käkkäriksi, mutten viitsi enkä halua, niitä väkisin vääntää mihinkään muuhun järjestykseen kuin mihin menevät. Harjaan sentään. Ehkä jos jonnekin ihmisten ilmoille pitäisi mennä, muttei nyt tarvii :)

Tänään rantailun lisäksi yritin löytää aikaa kirjeen kirjoittamiseen ja lukemiseen, en löytänyt. Kirjastossa kävin ja muutama kirja ja leffa tarttui taas mukaan. Elokuvia on tullut katsottua aika paljon, kirjastosta löytyy hyviä. Lukeminen on jäänyt vähemmälle, mutta Heidi Jaatisen Kaksi viatonta päivää on meneillään ja jonkin sivun sain rannalla käännelttyä (ja luettua:)


Tenderness elokuva katsotaan ihan just, kunhan tästä maltan. Siinä on pääosassa Russel Growe, ja niin kuin joku joskus sanoi lempinäyttelijästään, että katsoisi vaikka lukisi puhelinluetteloa. Mun kohdalla Growen kohdalla voisi päteä sama. :)
Mutta uskon elokuvan olevan mielenkiintoinen. Sen pariin siis.

:)



tiistai 29. heinäkuuta 2014

Raikastus ois kiva

Ukkosen ja sateen odotus tuntuu olevan tänään suosittu puheenaihe (netissä:), ja kyllä voin itsekin raikastavan sateen ja ukkosen odottajiin yhtyä. Pientä raikastusta tähän seisovaan trooppiseen ilmanlaatuun olisi ihan kiva saada. Kolmesti päivässä kylmässä suihkussa käyminen, jalat suihkutan niin kylmällä kuin vain suinkin kärsin, ja jonkin aikaa se viilentää oloa. Pää käy helteestä pehmeäkis, on hankala keskittyä lukemiseen ja jopa juttelemiseen ja yleensä olemiseen. Ihan kuin kunto olisi huonontunut tosi paljon..

Kunnon ylläpitämiseksi en ole tosin taas muutamaan viikkoon tehnyt yhtään mitään ja ruokailupuolikin on ollut sitä grillailua ja pizzalla käymistä. Helle turvottaa ja väsyttää.

Tänään pakkasin itseni Uutelan retkeä varten ja lähdin pyörällä polkemaan pitkästä aikaa. En ole tiennytkään että mulla on niin huono kunto! Hyvä kun jaksoin ajaa, poljin hiki hatussa Uutelaan, ja heti takaisin. Ukkonen jyrisi ja taivaalla oli mielestäni uhkaavan näköisiä pilviä, joten takaisin kotiin heti. Ukkosella oleilu vedessä tai puiden alla ei kuulu suosikkijuttuihin.. Turvallisesti kotona neljän seinän sisällä ukkosta on jännä seurata. Muuten ei.


Mutta eipä mitään ukkosta tullut. Tropiikki jatkuu. Huomenna yritän päästä uimaan, jos en ulos niin vaikka halliin sitten (voisi kyllä olla aika ankeaa..)
Söin sitten rannalle tekemäni eväät auringossa parvekkeella, mutta eipä siinä kärsinyt koviin montaa hetkeä sen enempää oleskella.

Outoa tämä kaupunkikesään totutelu nyt ;)






terveisiä

mökiltä.

Ihana mökkiviikko takana päin ja kotona taas. Alkaa tuntumaan vähän arjelta jo, mies palasi töihin ja pojalla alkaa parin viikon kuluttua taas kouluahertaminen lukiossa. Oman arjen kuviot mietityttää vähän, mutten ole antanut niiden mietteiden -ja huolten- painaa mieltä, enkä ole tuollaisia oikeastaan edes muistanut ajatella. Hyvä loma siis.

Varsinkin viime viikko mökillä. Aivan ihanaa oli, ei voi muuta sanoa. Hellettä kolmenkympin lukemissa melkein koko ajan. Ei haitannut. Mökki on korkealla kallolla järven rannalla ja terassille tuulee aina vähän. Laiturille ja saaren niemen kärkeen paistaa ja on lämmin. Helteilläkin tuli vietettyä suuri osa ajasta auringossa, varjossa tuli kylmä :) Järvessä hypättiin yhtenään, vesi oli lämmintä ja koko viikko tuli oltua lähinnä uikkareissa. Ei hullumpaa. Pari kertaa käytiin yleisellä hiekkarannalla pulikoimassa ja ottamassa aurinkoa.

Ajeltiin paljon veneellä, Simpelejärvi on kuulemma Suomen kolmanneksi suurin järvi ja siellä onkin pitkät aavat ja isot selät. Ja upeat maisemat. Välillä ihan tyyntä, upeita auringonlaskuja. Kuistilla istuttiin auringonlaskuja ihailemassa saunan jälkeen ulkotakan tulien äärellä, enkä olisi millään halunnut iltojen loppuvan. Välillä valvottiin ihan huomaamatta melkein auringonnousuun saakka ja aamulla noustiin aikaisiin ylös, järveen ja laiturille aamukahville.

Sellainen upea viikko.
Nyt normaalielämän pariin taas. Suruliselta ja haikealta tuntuu paljon, mutta kyllä loma voimaannuttikin tosi paljon.

Viikonlopuna oltiin helteitä paossa (siis kotoa paossa, täällä on sisällä koko ajan 29c) merellä. Ajeltiin purjeveneeellä rantoja pitkin, Uutelan, Skatanniemen ja Aurinkolahden edeustalla. Kaikki kohdat rannalla ja kallioilla oli tupaten täynnä ihmisiä. Oli ihan mukava tapa viettää hellepäivää siinä rannan lähettyvillä veneen kannella. Välillä pulahdettiin veneestä uimaan. Merivesikin on tosi lämmintä. Sinilevää on havaittu jo paikoitellen, toivottavasti jostain uskaltaa vielä mennä uimaan..

Univajetta on varmaan, mökilllä myöhäiset yöt ja aikaisiin herääminen, ja nyt kotona kuumassa kodissa nukkuminen tuntuu vähän tukalalta myös, mutta onnistuu. Eilen kävin kolme kertaa kylmässä suihkussa. Liiemmin en helteestä kärsi, mutta väsymystä liian vähäisistä yöunista on. Eilen merillä oleilun jälkeisenä päivänä oli vähän auringonpistoksen oireita ja pysyttelin sisätilossa koko päivän.

Tänään tekee mieli taas rannalle ja uimaan :)