Tänään jälleen ukkospilvien tiirailua kävelyllä rannassa, hiki otsalla. Kuuma oli! Vaateita saa olla vaihtamassa monta kertaa päivässä, eikä naamalle tai tukalle todellakaan kannata tehdä yhtään mitään. Sadetta ja tuulta saattin, ukkosta ei, mutta hiukan raikkaampi ilta ja kiva tuulenvire käy nyt.
Illalla elokuvan katsomista taas Vesi kuuluu meille, mielenkiintoinen;
"Kerroksellinen espanjalaiselokuva valottaa siirtomaa-ajan kauaskantoisia seurauksia ja traumoja"
Omaa, itse järjestämääni, väliaikadraamaa ja sen tuomaa keskeytystä elokuvan katseluun (loman -miehen-loppuminen on ottanut koville, mulla) lukuunottamatta ihan hyvä elokuvakokemus tuokin. On mielenkiitoista ja avartavaa saada uudenlaista näkemystä erilaisista ihmisistä, asioista. Maailma on niin laaja ja kulttuureja ja olosuhteita niin monenlaisia. Omassa elämässä perusasiat on kuitenkin ihan hyvin, hanasta tulee vettä, eikä pommit pauku. Uutisia on nyt niin hirveä seurata, että melkein olisi hyvä olla seuraamatta.
Äsken selailtiin Emilin ensimmäisiä hankkimiaan lukiokirjoja, pitkää matikkaa, äidinkieltä, ruotsia ja englantia ja elämänkatsomustietoa. Ihan mielenkiintoisilta vaikutti, vasinki kirjallisuus ja elämänkatsomustieto, mikä on aikalailla filosofiaa ja erilaisia maailmakatsomustapoja käsittelevää kirjallisuutta. Ehkä luen nuo itsekin :)
Mutta niitä pieniä arjen iloja, pieniä juttuja, värejä, hetkiä. Aamut, päivät ja illat on tuntuneet monipaikoin nyt tosi vaikeilta, aamut usein tyhjiltä ja tuskaisiltakin. Yöllä on vaikea rauhoittua nukkumaan ja saada unta, vaikea pysyä unessa ja raskas herätä.
Mutta yritän pysyä sillä paremmalla puolella kuitenkin. Tunnelmissa kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti