keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

olot

"Olen luullut valitsevani,
mutta ei täällä tehdä valintoja, 
täällä meitä vievät olot ja harhaluulot"



Kuvat on aika harmaita eikä niistä edes huomaa miten hieno hellepäivä ja -ilma tänään on ollut. Muistin ottaa kameran mukaan retkilleni, mutta muistikortti oli unohtunut koneen kortinlukijaan. Kuvat siis kotiovelta rantareissusta tullessa :)

Hirveän yön, aamuyön, aamun ja alkuiltapäivän aikana heräsin henkiin sen verran, että pääsin ovesta ulos, kävin kaupassa ja sen jälkeen lähdin pyörällä Uutelaan. Muuhun en kyennyt tänäänkään, mutten sitä jaksa edes ajatella, saatikka tuntea huonoa omaatuntoa tai miettiä, mitä muut ajattelevat minusta ja tekemisistäni, tai tekemättä jättämisistä, tai mitä minun pitäisi tehdä. Olen onneksi sellaisista vapaa.

Hinta ei tietenkään ole kauhean kiva. Huono olo, mitä raikas ilma, lämmin kallio, meri ja humisevat lehdet puissa, vähän huuhtovat. Sitä sähisevää sähköä ja virtapiirejä, toisinaan harmaata ja turtaa. Ilmavirta pyöräillessä hiekkateitä. Lintujen siipien läplätys, pyörähtelevät perhoset ja pörräävät hyönteiset. Sininen taivas. Vehreys. Jossain sanottiin joskus että voimakas sulautuminen luontoon olisi jotenkin yhteydessä mielenterveysongelmiin. Mutta itseäni se hoitaa. En jaksa olla muualla.

"Takaisin luontoon raivokkaasti haaveillut filosofi Rousseau kärsi pahoista vainoharhoista"

Kuva
 


Aloitin eilen yöllä kahden uuden kirjan lukemisen, toisen Sanna Eeva Olot-kirjan otin matkaan tänään mukaan ja luin sen jo melkein kokonaan. Hyvä kirja.

"Olen luullut valitsevani,
mutta ei täällä tehdä valintoja, 
täällä meitä vievät olot ja harhaluulot"

Usein sitä kuvittelee tekevänsä elämässä valintoja, suuria ja pieniä, ihan pieniä valintoja joka hetki; tartunko tuohon kirjaan, käännynkö tästä vai tuosta toisesta risteyksestä. Kävelenkö, menenkö pyörällä, menekö Uutelaan, vai jonnekin muualle. Luenko, katsonko telkkaria, kirjoitanko. Mitä syön, miä sanon, mitä ajattelen. Suuria tapahtumia tai saavutuksiani en ole suunnitellut etukäteen, vaan olen antanut ajan tuoda mitä sillä tuotavana on. Ja aika paljon se on tuonut. Jos valitsisi toisin kun lopulta valitsee, voisi se muuttaa paljon asioiden kulkua. Monesti asiat joita jännnittää kovasti etukäteen, eivät olekaan todellisuudessa lopulta niin vaikeita kuin etukäteen on pelottanut. Toisaalta, haaveet ja unelmatkaan eivät usein toteudu niin kuin suunnittelisi tai toivoisi.

 Uskon perhosvaikutukseen, että perhosen siiven usku toisella puolella maailmaa voi aiheuttaa myrskyn toisella puolella maapalloa. 
En itse ainakaan koskaan ole tehnyt tarkkoja suunnitelmia tai valintoja elämäni suhteen, joka sekuntti tietenkin pieniä valintoja, mutta kyllä sattuma ja tapahtuneiden asian summa ovat johdattaneet siihen missä olen nyt. Ei epäonnistuminen tai väärin valitseminen. Tai oikein valitseminen, kaikki mitä on, on vaan tullut ja tapahtunut. En ole mitään erityisesti etsinyt, mutta ole löytänyt ja saanutkin paljon. Niin hyvää kuin pahaakin.
Liiallisen taipumuksen herkkyyteen reagoida asioihin voimakkaasti, eritavalla. Reagoida liikaa. Mistä siis sairaus.

Harhaluuloja on monet ajatukset itsestä ja muistakin tavallaan, vaikkei kyse olisikaan mielisairaudesta. Ei kai itseään, tai varsinkaan muita, voi arvioida täysin todistettavasti oikein, usein sitä pitää itseään huonompana tai parempana kuin onkaan. Eikö ne ole usein harhaluuloa? Virhetulkintoja. Eikä ikinä ole valmis. Vailla tulkintoja. Toista ihmistä ei voi koskaan tulkita aivan oikein, sen tekee aina omien ajatusten ja tunteiden ja tulkintojen kautta. Ja olojen. Eikä kai itseäänkään voi tulkia oikein, olojen ja luulojen mukana tässä mennään. Itse tulkitsen niitä milloin oikein milloin väärin. Harhaluulot varsinaisessa mielisairaudssa, luulet olevasi Englannin kuningatar, tai muuta vastaavaa, on tietenkin jo eri asia :)

Mutta tuokin vain yksi kirja ja yhden kirjailijan ajatuksia. Miettimisen aihetta. Ainakin ajattelen. Aivoille töitä taas 
:)

Kuva

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti